SHERQI TÜRKISTAN JUMHURIYITI SÜRGÜNDIKI HOKUMITI
P. O. Box 3505 Fairfax, VA 22038-3505 U.S.A. E-mail: info@eastturkistangovernmentinexile.us hokumet@eastturkistangovernmentinexile.us Phone: 571-344-3886
SHÄRQI TÜRKISTAN HEQQIDE QISQICHE MELUMAT
ÄNVÄR YÜSÜF TURANI
INDIANA, AMIRIKA BIRLISHIK DÖVLÄTLIRI, 1994
Izahat: Män bu eserni Amirikida Birlishik Dövlätliridä kona yeziq (Äräp yezighi) diki Uyghurçä khät bisish aläti mävjut bolmighanliqtin yeñi yeziqçä (Latin härfliri) bilän yezishqa mäjbur boldum. Gärçä män Khittayçi atalghular üçün Khittayda qollanilmaqta bolghan standart "ping yin" lärni qollanghan bolsammu, likin Uyghur Türkçisidiki kälimä vä atalghular üçün uni hiç qollanmidim. Latin elibbäsidä Uyghur Türkçisidä tälabbuz qilinidighan bazi sozuq vä üzük tavushlär mävjut bolmighanliqtin khälqarada bir qädär omumlashqan bäzi qoshma yalghuz vä qoshma härflärdin täshkil tapqan yeziqlärni qollandim. Latin yeziqidin azraq khäviri bolghan härqandaq bir Türkistanliq yurtdashimizniñ bu kitapni oqushta hiç qiylanmaydighnlighigha ishinimän. Qandaqliki bolmisun, män bu kitapta Äräp Yeziqiniñ Latin Yeziqidä ipadilinish shäklini izkhar qildim.
Kirishsöz
Äsirlärçä hör vä mustäqil yashighan Uyghur, Qazaq, Qirghiz, Özbek, vä Türkmem qatarliq Türk khälqliriniñ, vä Tajik khälqiniñ ana yurti bolghan Türkistanni 19 inji äsirniñ akhirliri vä 20 inji äsirniñ aldinqi yirimida Mänju-Khittaylar vä Uruslar quralliq küç bilän ishghal qilip uni jughrapiyä vä siyasi jähättin öz arillirida ikkigä böldi.
Khittaylar Shärqi Türkistan (Sh.T.) ni ishghal qildi vä uniñ tarikhi ismini "Xinjiang" gha özgärtti. 1949 inji yili Kamunust Khittaylar Sh.T.ni ishkghal qilghandin kiyin, 1955 inji yili uniñ ismini "Xinjiang Uyghur Aptunum Rayuni" gha özgärtti.
Uruslar Ghärbi Türkistanni ishghal qildi, likin uniñ tarikhi ismini Khittaylardäk pütünläy özgärtmidi. Amma 1917 inji yilidin kiyin, Urus hökmuranlighidiki Sovitlär Ittipaqidin ibarät kamunist impuraturlighi Ghärbi Türkistanni ishghal qildi vä uni Özbekistan, Qazaqistan, Qirghizistan, Türkmenistan, vä Tajikistan qatarliq bäsh bölgigä bölip här bir bölginiñ öziniñ yärlik ismini asas qilip "Orta Asiya Respublikilliri" däp atidi.
Gärçä bu Shärqi vä Ghärbi Türkistan khälqliriniñ käçmishi bir birigä nahayiti okhshushup kätsimu, amma hazirqi ähvali bir-birigä zadi okhshimaydu. Ghärbi Türkistanliq qirindashlirimiz Sovitlär Birliginiñ halak bolishi bilän höriyätigä iriship mustäqil yashash pursitigä igä bolghan bolsimu, likin biz täläysiz Shärqi Türkistanliqlär tikhiçä Khittaylarniñ ishghali astida qul bolup zulum içidä hayvandinmu khar yashimaqtimiz. Ägär biz "Sh.T.liqlärni dunyadiki äñ bädväkh Allåniñ bändilliri" disäk hiç mubalighä bolmas.
Tonushturush
Miniñ ismim Änvär Yüsüf Turani. Yillarça, särsäri vä hijran içindä vätinimiz Sh.T.niñ därdigä dava izdäp, väsligä yitämäy qiylinip, kiçä-kündüz ahu-pighan içindä qiynalmaqta bolghan bir biçarä miskinmän. Män 1962 inji yili Sh.T.niñ Atush shähäridä tughuldum. Bashlanghuç vä orta mäktäplärni Atushta oqudum. 1978 inji yilidin 1983 inji yiligä qädär Qäshqär Darilmu’älliminniñ Fizika Bölimidä täkhsil kördüm. 1983 inji yilidin 1988 yiligä qädär yurt tishida Türkiyä, Saudi Ärbistan, Iran, Pakistan, burunqi Sovitlär Birligi, Romaniyä, Bulghariyä, qatarliq dövlätlärdä oqush, tätqiqat, tijarät, ziyarät, vä sayahät bilän mäshghul boldum. 1988 inji yilidin hazirgä qädär Amerika Birlishik Dävlätliridä täkhsil körüsh vä izdinish bilän mäshghul boluvatimän. Käspim khälkaraliq Munasivät vä khälkaraliq Qanun.
Gärçä män hayatimniñ üçtin ikki qismini öz yurtimda väsh’i Khittaylarniñ zulimi astida äläm-häsrät, ärkinsiz-tarliq, vä izilish-kharliq içidä ötküzgän bolsammu likin qalghinni hör dunyada ötküzdim. Män yurtimdiki vakhtimda gärçä özämniñ Khittaylargha pütünläy ohkshimighan bir millät ikänligimni his qilghan bolsammu, amma özämniñ zadi kim ikänligimdin khävärsiz yashighan. Män yurt tishigha çiqqandin kiyin huddi özämni bir qarañghu zindandin boshap hör dunyagha çiqqandäk his qildim. Dunya qarishimda büyük özgürüshlär päyda boldi, hörlikniñ vä yashashniñ nimä ikänliginiñ tigi täktigä çuñqur yettim. Bu hör dunyada kiçä-kündüz izdinish arqiliq özämniñ kim ikänligimni, vätinimniñ qäyär ikänligini, millitimniñ nimä ikänligini, khälqimniñ hazirqi haliniñ nimä ikänligini vä bundin kiyinki haliniñ qandaq bolidighanlighini çoñqur tählil qilish arqiliq dunyada bir millätniñ öz vätänini ghäyri millätkä sogha qilip yatkä qul bolup yashashniñ äñ büyük gunah vä namus ikänligini, vä bu qulluqtin boshap hör yashash üçün küräsh qilishniñ äñ büyük ibadät vä shäräp ikänkigini his qildim.
Mukhtiräm milli qandashlär:
Gärça bügünki kündä nahayiti az sandiki bir qisim khälqimiz öz vätän vä khälqiniñ halidin vä dunyadin khävärdar bolsimu, amma khälqimizniñ mutläq köp qismi bishimizgha kälgän siyasi bädväkhçiliq tüpäylidin öz vätän vä khälqi häqqidä pütünläy khata çüshänjigä igä bolup kälmäktä. Bu yurtdashlirimiz "Vätinimiz, Zhonghua Khälq Jumhuriyiti; yurtimiz, Xinjiang; turmushimiz paravan; vä istiqbalimiz parlaq" däp öz khälqiniñ özgäniñ zoravanlighi astida izilip mähkum kün körivatqanlighidin khävärsiz ghäplät içidä yashimaqta. Bu nahayiti eçinishliq vä qorqunushluq ähvaldur.
Män hämmizniñ vätän vä khälqimiz häqqidiki tonushumizni östürüp Sh.T.niñ höriyäti vä mustäqillighi üçün ortaq küräsh qilishimiz üçün özämniñ hazirghiçä yillarçä yurt içi vä tishida izdinish järyanida hasil qilghan täjirbä-savaq vä bilgi-tuyghullirimgha asasän sizlärgä vätinimiz Sh.T. häqqqidä qisqiçä mälumat birip ötmäkçimän.
Män bu bayannamädä:
(1) Sh.T.niñ jughrapiyisi vä khälqi häqqidä; (2) Sh.T. niñ Tarikhi, til-yeziq, vä ädibiyat-sän’ät, vä dinlirini öz içigä alghan mädini murasliri häqqidä; (3) Sh.T.niñ iqtisadi vä yashami häqqidä mälumat birimän. (4) Khittaylarniñ Sh.T.gha qaratqan siyasitiniñ niqädär väsh’i ikänligini vä bu säväptin bügünki kündä khälqimizniñ haliniñ niqädär khätärlik halgha çüshüp qalghanlighini bayan qilimän. (5) Sh.T.niñ Khittaylar üçün qandaq mohim ähmiyätkä igä ikänligi häqqidä analiz yürgüzüp bu häqtiki öz pikir vä hislirimni otturgha qoyimän. (6) Khittaylarniñ "Xinjiang Zhongguoning ayrilmas birqismi" däydighan bimänä täshäbbuskarlighiniñ pütünläy khata ikänligini tarikhi pakitlar arqiliq ispatlap çiqimän. (7) Biz Sh.T. khälqiniñ nimä säväptin vätän vä dövlätsiz qalghanlighimizni çoñqur mula’izä qilip khälqimizdiki sävänlik vä noqsanliqlarni bayan qilimän. (8) Ämdi qandaq qilish kiräk? zadi ümüt barmu yoq? vätän davasini bu dunyada soraydighan birär yär mävjutmu? yaki u dunyada qiyamättä Ållåniñ özigä eytamduq? digän su’allär üstidä tokhtulup, vätinimizniñ kilijägi häqqidä özämniñ oy-pikir, arzu vä ghayä, vä tavsiyä vä täshäbbuskarlighimni izkhar qilish arqiliq vätinimiz Sh.T. häqqidiki bayannamämni khulasilaymän.
Män, bu äsärni vätinimiz Sh.T.niñ höriyäti vä mustäqillighi yolida qurban bolghan shi’itlirimizniñ, vä bu yolda hazirghä qädär ümütvarliq bilän baturlarçä mujadilä qilivatqan qährimanlirimizniñ shan-shärifi üçün, vä ävlatlirimizniñ parlaq istiqbali üçün beghishlidim.
Eziz millitim:
Män, yurtimizdiki siyasi ärkinsizlik tüpäylidin ushbu kitapni mämlikitimiz içidä basturup tarqitishniñ hazirçä mümkin bolmaydighanlighini vä bir qisim khälqimizniñ latinçidin yaki yeñi yeziqtin hiç khäbiriniñ yoqlighini näzärgä alghan asasta mäzkur kitap içindä izkhar qilinghan räsimlärdin bashqa mäzmunlarniñ hämmini ünalghu lintisigä elip ushbu kitab bilän birgä tarqattim.
Amma "Yalghuz atniñ çiñi qiqmas, çiñi çiqsa däñi" däp atalärimiz bikargha eytmighan. Män bu äsärdä izkhar qilghan mäzmunlarniñ yurtimiz içidiki tarqilishiniñ tiz yaki asta bolishi vä män közligän nishangha tigish yaki tägmäsligi yurt içi vä tishida vätänimizniñ höriyäti üçün mujadilä qilivatqan qiz-oghul, är-ayal, vä ushaq-çoñ pütün millitimizniñ öz-ara qançilik yeqindin hämkarlishish yaki hämkarlashmaslighimizgha munasivätlikdur.
Shuñulashqa, män sizlärniñ ushbu kitapni vä uniñ ünalghu lintisini zänjirsiman halda härkhil usullar bilän qoldin qolgha ötküzüp tarqitishiñizlarni arzu qilimän. Zadi miniñ bu äsärimni ämäs, vätän vä millätimizniñ azatlighi vä mustäqillighi üçün paydiliq bolghan härqandaq äsärni yuqardiki usul bilän tarqitip millätni oyghutush härbir vätändash, härbir qandash, vä härbir dindashimizniñ birdinbir miqäddäs burçidur vä Islam dinimizdiki äñ büyük sädighä, äñ büyük savap, vä äñ büyük ibarättur. Davami...
ÄNVÄR YÜSÜF TURANI
INDIANA, AMIRIKA BIRLISHIK DÖVLÄTLIRI, 1994
Izahat: Män bu eserni Amirikida Birlishik Dövlätliridä kona yeziq (Äräp yezighi) diki Uyghurçä khät bisish aläti mävjut bolmighanliqtin yeñi yeziqçä (Latin härfliri) bilän yezishqa mäjbur boldum. Gärçä män Khittayçi atalghular üçün Khittayda qollanilmaqta bolghan standart "ping yin" lärni qollanghan bolsammu, likin Uyghur Türkçisidiki kälimä vä atalghular üçün uni hiç qollanmidim. Latin elibbäsidä Uyghur Türkçisidä tälabbuz qilinidighan bazi sozuq vä üzük tavushlär mävjut bolmighanliqtin khälqarada bir qädär omumlashqan bäzi qoshma yalghuz vä qoshma härflärdin täshkil tapqan yeziqlärni qollandim. Latin yeziqidin azraq khäviri bolghan härqandaq bir Türkistanliq yurtdashimizniñ bu kitapni oqushta hiç qiylanmaydighnlighigha ishinimän. Qandaqliki bolmisun, män bu kitapta Äräp Yeziqiniñ Latin Yeziqidä ipadilinish shäklini izkhar qildim.
Kirishsöz
Äsirlärçä hör vä mustäqil yashighan Uyghur, Qazaq, Qirghiz, Özbek, vä Türkmem qatarliq Türk khälqliriniñ, vä Tajik khälqiniñ ana yurti bolghan Türkistanni 19 inji äsirniñ akhirliri vä 20 inji äsirniñ aldinqi yirimida Mänju-Khittaylar vä Uruslar quralliq küç bilän ishghal qilip uni jughrapiyä vä siyasi jähättin öz arillirida ikkigä böldi.
Khittaylar Shärqi Türkistan (Sh.T.) ni ishghal qildi vä uniñ tarikhi ismini "Xinjiang" gha özgärtti. 1949 inji yili Kamunust Khittaylar Sh.T.ni ishkghal qilghandin kiyin, 1955 inji yili uniñ ismini "Xinjiang Uyghur Aptunum Rayuni" gha özgärtti.
Uruslar Ghärbi Türkistanni ishghal qildi, likin uniñ tarikhi ismini Khittaylardäk pütünläy özgärtmidi. Amma 1917 inji yilidin kiyin, Urus hökmuranlighidiki Sovitlär Ittipaqidin ibarät kamunist impuraturlighi Ghärbi Türkistanni ishghal qildi vä uni Özbekistan, Qazaqistan, Qirghizistan, Türkmenistan, vä Tajikistan qatarliq bäsh bölgigä bölip här bir bölginiñ öziniñ yärlik ismini asas qilip "Orta Asiya Respublikilliri" däp atidi.
Gärçä bu Shärqi vä Ghärbi Türkistan khälqliriniñ käçmishi bir birigä nahayiti okhshushup kätsimu, amma hazirqi ähvali bir-birigä zadi okhshimaydu. Ghärbi Türkistanliq qirindashlirimiz Sovitlär Birliginiñ halak bolishi bilän höriyätigä iriship mustäqil yashash pursitigä igä bolghan bolsimu, likin biz täläysiz Shärqi Türkistanliqlär tikhiçä Khittaylarniñ ishghali astida qul bolup zulum içidä hayvandinmu khar yashimaqtimiz. Ägär biz "Sh.T.liqlärni dunyadiki äñ bädväkh Allåniñ bändilliri" disäk hiç mubalighä bolmas.
Tonushturush
Miniñ ismim Änvär Yüsüf Turani. Yillarça, särsäri vä hijran içindä vätinimiz Sh.T.niñ därdigä dava izdäp, väsligä yitämäy qiylinip, kiçä-kündüz ahu-pighan içindä qiynalmaqta bolghan bir biçarä miskinmän. Män 1962 inji yili Sh.T.niñ Atush shähäridä tughuldum. Bashlanghuç vä orta mäktäplärni Atushta oqudum. 1978 inji yilidin 1983 inji yiligä qädär Qäshqär Darilmu’älliminniñ Fizika Bölimidä täkhsil kördüm. 1983 inji yilidin 1988 yiligä qädär yurt tishida Türkiyä, Saudi Ärbistan, Iran, Pakistan, burunqi Sovitlär Birligi, Romaniyä, Bulghariyä, qatarliq dövlätlärdä oqush, tätqiqat, tijarät, ziyarät, vä sayahät bilän mäshghul boldum. 1988 inji yilidin hazirgä qädär Amerika Birlishik Dävlätliridä täkhsil körüsh vä izdinish bilän mäshghul boluvatimän. Käspim khälkaraliq Munasivät vä khälkaraliq Qanun.
Gärçä män hayatimniñ üçtin ikki qismini öz yurtimda väsh’i Khittaylarniñ zulimi astida äläm-häsrät, ärkinsiz-tarliq, vä izilish-kharliq içidä ötküzgän bolsammu likin qalghinni hör dunyada ötküzdim. Män yurtimdiki vakhtimda gärçä özämniñ Khittaylargha pütünläy ohkshimighan bir millät ikänligimni his qilghan bolsammu, amma özämniñ zadi kim ikänligimdin khävärsiz yashighan. Män yurt tishigha çiqqandin kiyin huddi özämni bir qarañghu zindandin boshap hör dunyagha çiqqandäk his qildim. Dunya qarishimda büyük özgürüshlär päyda boldi, hörlikniñ vä yashashniñ nimä ikänliginiñ tigi täktigä çuñqur yettim. Bu hör dunyada kiçä-kündüz izdinish arqiliq özämniñ kim ikänligimni, vätinimniñ qäyär ikänligini, millitimniñ nimä ikänligini, khälqimniñ hazirqi haliniñ nimä ikänligini vä bundin kiyinki haliniñ qandaq bolidighanlighini çoñqur tählil qilish arqiliq dunyada bir millätniñ öz vätänini ghäyri millätkä sogha qilip yatkä qul bolup yashashniñ äñ büyük gunah vä namus ikänligini, vä bu qulluqtin boshap hör yashash üçün küräsh qilishniñ äñ büyük ibadät vä shäräp ikänkigini his qildim.
Mukhtiräm milli qandashlär:
Gärça bügünki kündä nahayiti az sandiki bir qisim khälqimiz öz vätän vä khälqiniñ halidin vä dunyadin khävärdar bolsimu, amma khälqimizniñ mutläq köp qismi bishimizgha kälgän siyasi bädväkhçiliq tüpäylidin öz vätän vä khälqi häqqidä pütünläy khata çüshänjigä igä bolup kälmäktä. Bu yurtdashlirimiz "Vätinimiz, Zhonghua Khälq Jumhuriyiti; yurtimiz, Xinjiang; turmushimiz paravan; vä istiqbalimiz parlaq" däp öz khälqiniñ özgäniñ zoravanlighi astida izilip mähkum kün körivatqanlighidin khävärsiz ghäplät içidä yashimaqta. Bu nahayiti eçinishliq vä qorqunushluq ähvaldur.
Män hämmizniñ vätän vä khälqimiz häqqidiki tonushumizni östürüp Sh.T.niñ höriyäti vä mustäqillighi üçün ortaq küräsh qilishimiz üçün özämniñ hazirghiçä yillarçä yurt içi vä tishida izdinish järyanida hasil qilghan täjirbä-savaq vä bilgi-tuyghullirimgha asasän sizlärgä vätinimiz Sh.T. häqqqidä qisqiçä mälumat birip ötmäkçimän.
Män bu bayannamädä:
(1) Sh.T.niñ jughrapiyisi vä khälqi häqqidä; (2) Sh.T. niñ Tarikhi, til-yeziq, vä ädibiyat-sän’ät, vä dinlirini öz içigä alghan mädini murasliri häqqidä; (3) Sh.T.niñ iqtisadi vä yashami häqqidä mälumat birimän. (4) Khittaylarniñ Sh.T.gha qaratqan siyasitiniñ niqädär väsh’i ikänligini vä bu säväptin bügünki kündä khälqimizniñ haliniñ niqädär khätärlik halgha çüshüp qalghanlighini bayan qilimän. (5) Sh.T.niñ Khittaylar üçün qandaq mohim ähmiyätkä igä ikänligi häqqidä analiz yürgüzüp bu häqtiki öz pikir vä hislirimni otturgha qoyimän. (6) Khittaylarniñ "Xinjiang Zhongguoning ayrilmas birqismi" däydighan bimänä täshäbbuskarlighiniñ pütünläy khata ikänligini tarikhi pakitlar arqiliq ispatlap çiqimän. (7) Biz Sh.T. khälqiniñ nimä säväptin vätän vä dövlätsiz qalghanlighimizni çoñqur mula’izä qilip khälqimizdiki sävänlik vä noqsanliqlarni bayan qilimän. (8) Ämdi qandaq qilish kiräk? zadi ümüt barmu yoq? vätän davasini bu dunyada soraydighan birär yär mävjutmu? yaki u dunyada qiyamättä Ållåniñ özigä eytamduq? digän su’allär üstidä tokhtulup, vätinimizniñ kilijägi häqqidä özämniñ oy-pikir, arzu vä ghayä, vä tavsiyä vä täshäbbuskarlighimni izkhar qilish arqiliq vätinimiz Sh.T. häqqidiki bayannamämni khulasilaymän.
Män, bu äsärni vätinimiz Sh.T.niñ höriyäti vä mustäqillighi yolida qurban bolghan shi’itlirimizniñ, vä bu yolda hazirghä qädär ümütvarliq bilän baturlarçä mujadilä qilivatqan qährimanlirimizniñ shan-shärifi üçün, vä ävlatlirimizniñ parlaq istiqbali üçün beghishlidim.
Eziz millitim:
Män, yurtimizdiki siyasi ärkinsizlik tüpäylidin ushbu kitapni mämlikitimiz içidä basturup tarqitishniñ hazirçä mümkin bolmaydighanlighini vä bir qisim khälqimizniñ latinçidin yaki yeñi yeziqtin hiç khäbiriniñ yoqlighini näzärgä alghan asasta mäzkur kitap içindä izkhar qilinghan räsimlärdin bashqa mäzmunlarniñ hämmini ünalghu lintisigä elip ushbu kitab bilän birgä tarqattim.
Amma "Yalghuz atniñ çiñi qiqmas, çiñi çiqsa däñi" däp atalärimiz bikargha eytmighan. Män bu äsärdä izkhar qilghan mäzmunlarniñ yurtimiz içidiki tarqilishiniñ tiz yaki asta bolishi vä män közligän nishangha tigish yaki tägmäsligi yurt içi vä tishida vätänimizniñ höriyäti üçün mujadilä qilivatqan qiz-oghul, är-ayal, vä ushaq-çoñ pütün millitimizniñ öz-ara qançilik yeqindin hämkarlishish yaki hämkarlashmaslighimizgha munasivätlikdur.
Shuñulashqa, män sizlärniñ ushbu kitapni vä uniñ ünalghu lintisini zänjirsiman halda härkhil usullar bilän qoldin qolgha ötküzüp tarqitishiñizlarni arzu qilimän. Zadi miniñ bu äsärimni ämäs, vätän vä millätimizniñ azatlighi vä mustäqillighi üçün paydiliq bolghan härqandaq äsärni yuqardiki usul bilän tarqitip millätni oyghutush härbir vätändash, härbir qandash, vä härbir dindashimizniñ birdinbir miqäddäs burçidur vä Islam dinimizdiki äñ büyük sädighä, äñ büyük savap, vä äñ büyük ibarättur. Davami...