SHERQI TÜRKISTAN JUMHURIYITI SÜRGÜNDIKI HOKUMITI
 
SHERQI TÜRKISTAN JUMHURIYITI SÜRGÜNDIKI HOKUMITI
 
 
 
 
       E-mail: info@eastturkistangovernmentinexile.us or hokumet@eastturkistangovernmentinexile.us Phone: 571-344-3886
THE GOVERNMENT-IN -EXILE OF EAST TURKISTAN REPUBLIC
INDEPENDENCE FOR EAST TURKISTAN!  CHINA OUT OF EAST TURKISTAN NOW!  STOP KILLING THE PEOPLE OF EAST TURKISTAN AND RELEASE ALL POLITICAL PRISONERS NOW!                                      
                                                  SHÄRQI TÜRKISTAN HEQQIDE
                                                                      
                                                           ÄNVÄR YÜSÜF TURANI

                                 INDIANA, AMIRIKA BIRLISHIK DÖVLÄTLIRI, 1994

Izahat: Män bu eserni Amirikida Birlishik Dövlätliridä kona yeziq (Äräp yezighi) diki Uyghurçä khät bisish aläti mävjut bolmighanliqtin yeñi yeziqçä (Latin härfliri) bilän yezishqa mäjbur boldum. Gärçä män Khittayçi atalghular üçün Khittayda qollanilmaqta bolghan standart "ping yin" lärni qollanghan bolsammu, likin Uyghur Türkçisidiki kälimä vä atalghular üçün uni hiç qollanmidim. Latin elibbäsidä Uyghur Türkçisidä tälabbuz qilinidighan bazi sozuq vä üzük tavushlär mävjut bolmighanliqtin khälqarada bir qädär omumlashqan bäzi qoshma yalghuz vä qoshma härflärdin täshkil tapqan yeziqlärni qollandim. Latin yeziqidin azraq khäviri bolghan härqandaq bir Türkistanliq yurtdashimizniñ bu kitapni oqushta hiç qiylanmaydighnlighigha ishinimän. Qandaqliki bolmisun, män bu kitapta Äräp Yeziqiniñ Latin Yeziqidä ipadilinish shäklini izkhar qildim.

Kirishsöz

Äsirlärçä hör vä mustäqil yashighan Uyghur, Qazaq, Qirghiz, Özbek, vä Türkmem qatarliq Türk khälqliriniñ, vä Tajik khälqiniñ ana yurti bolghan Türkistanni 19 inji äsirniñ akhirliri vä 20 inji äsirniñ aldinqi yirimida Mänju-Khittaylar vä Uruslar quralliq küç bilän ishghal qilip uni jughrapiyä vä siyasi jähättin öz arillirida ikkigä böldi.

Khittaylar Shärqi Türkistan (Sh.T.) ni ishghal qildi vä uniñ tarikhi ismini "Xinjiang" gha özgärtti. 1949 inji yili Kamunust Khittaylar Sh.T.ni ishkghal qilghandin kiyin, 1955 inji yili uniñ ismini "Xinjiang Uyghur Aptunum Rayuni" gha özgärtti.
Uruslar Ghärbi Türkistanni ishghal qildi, likin uniñ tarikhi ismini Khittaylardäk pütünläy özgärtmidi. Amma 1917 inji yilidin kiyin, Urus hökmuranlighidiki Sovitlär Ittipaqidin ibarät kamunist impuraturlighi Ghärbi Türkistanni ishghal qildi vä uni Özbekistan, Qazaqistan, Qirghizistan, Türkmenistan, vä Tajikistan qatarliq bäsh bölgigä bölip här bir bölginiñ öziniñ yärlik ismini asas qilip "Orta Asiya Respublikilliri" däp atidi.

Gärçä bu Shärqi vä Ghärbi Türkistan khälqliriniñ käçmishi bir birigä nahayiti okhshushup kätsimu, amma hazirqi ähvali bir-birigä zadi okhshimaydu. Ghärbi Türkistanliq qirindashlirimiz Sovitlär Birliginiñ halak bolishi bilän höriyätigä iriship mustäqil yashash pursitigä igä bolghan bolsimu, likin biz täläysiz Shärqi Türkistanliqlär tikhiçä Khittaylarniñ ishghali astida qul bolup zulum içidä hayvandinmu khar yashimaqtimiz. Ägär biz "Sh.T.liqlärni dunyadiki äñ bädväkh Allåniñ bändilliri" disäk hiç mubalighä bolmas.

Tonushturush

Miniñ ismim Änvär Yüsüf Turani. Yillarça, särsäri vä hijran içindä vätinimiz Sh.T.niñ därdigä dava izdäp, väsligä yitämäy qiylinip, kiçä-kündüz ahu-pighan içindä qiynalmaqta bolghan bir biçarä miskinmän. Män 1962 inji yili Sh.T.niñ Atush shähäridä tughuldum. Bashlanghuç vä orta mäktäplärni Atushta oqudum. 1978 inji yilidin 1983 inji yiligä qädär Qäshqär Darilmu’älliminniñ Fizika Bölimidä täkhsil kördüm. 1983 inji yilidin 1988 yiligä qädär yurt tishida Türkiyä, Saudi Ärbistan, Iran, Pakistan, burunqi Sovitlär Birligi, Romaniyä, Bulghariyä, qatarliq dövlätlärdä oqush, tätqiqat, tijarät, ziyarät, vä sayahät bilän mäshghul boldum. 1988 inji yilidin hazirgä qädär Amerika Birlishik Dävlätliridä täkhsil körüsh vä izdinish bilän mäshghul boluvatimän. Käspim khälkaraliq Munasivät vä khälkaraliq Qanun.

Gärçä män hayatimniñ üçtin ikki qismini öz yurtimda väsh’i Khittaylarniñ zulimi astida äläm-häsrät, ärkinsiz-tarliq, vä izilish-kharliq içidä ötküzgän bolsammu likin qalghinni hör dunyada ötküzdim. Män yurtimdiki vakhtimda gärçä özämniñ Khittaylargha pütünläy ohkshimighan bir millät ikänligimni his qilghan bolsammu, amma özämniñ zadi kim ikänligimdin khävärsiz yashighan. Män yurt tishigha çiqqandin kiyin huddi özämni bir qarañghu zindandin boshap hör dunyagha çiqqandäk his qildim. Dunya qarishimda büyük özgürüshlär päyda boldi, hörlikniñ vä yashashniñ nimä ikänliginiñ tigi täktigä çuñqur yettim. Bu hör dunyada kiçä-kündüz izdinish arqiliq özämniñ kim ikänligimni, vätinimniñ qäyär ikänligini, millitimniñ nimä ikänligini, khälqimniñ hazirqi haliniñ nimä ikänligini vä bundin kiyinki haliniñ qandaq bolidighanlighini çoñqur tählil qilish arqiliq dunyada bir millätniñ öz vätänini ghäyri millätkä sogha qilip yatkä qul bolup yashashniñ äñ büyük gunah vä namus ikänligini, vä bu qulluqtin boshap hör yashash üçün küräsh qilishniñ äñ büyük ibadät vä shäräp ikänkigini his qildim.

Mukhtiräm milli qandashlär:

Gärça bügünki kündä nahayiti az sandiki bir qisim khälqimiz öz vätän vä khälqiniñ halidin vä dunyadin khävärdar bolsimu, amma khälqimizniñ mutläq köp qismi bishimizgha kälgän siyasi bädväkhçiliq tüpäylidin öz vätän vä khälqi häqqidä pütünläy khata çüshänjigä igä bolup kälmäktä. Bu yurtdashlirimiz "Vätinimiz, Zhonghua Khälq Jumhuriyiti; yurtimiz, Xinjiang; turmushimiz paravan; vä istiqbalimiz parlaq" däp öz khälqiniñ özgäniñ zoravanlighi astida izilip mähkum kün körivatqanlighidin khävärsiz ghäplät içidä yashimaqta. Bu nahayiti eçinishliq vä qorqunushluq ähvaldur.

Män hämmizniñ vätän vä khälqimiz häqqidiki tonushumizni östürüp Sh.T.niñ höriyäti vä mustäqillighi üçün ortaq küräsh qilishimiz üçün özämniñ hazirghiçä yillarçä yurt içi vä tishida izdinish järyanida hasil qilghan täjirbä-savaq vä bilgi-tuyghullirimgha asasän sizlärgä vätinimiz Sh.T. häqqqidä qisqiçä mälumat birip ötmäkçimän.

Män bu bayannamädä:

(1) Sh.T.niñ jughrapiyisi vä khälqi häqqidä; (2) Sh.T. niñ Tarikhi, til-yeziq, vä ädibiyat-sän’ät, vä dinlirini öz içigä alghan mädini murasliri häqqidä; (3) Sh.T.niñ iqtisadi vä yashami häqqidä mälumat birimän. (4) Khittaylarniñ Sh.T.gha qaratqan siyasitiniñ niqädär väsh’i ikänligini vä bu säväptin bügünki kündä khälqimizniñ haliniñ niqädär khätärlik halgha çüshüp qalghanlighini bayan qilimän. (5) Sh.T.niñ Khittaylar üçün qandaq mohim ähmiyätkä igä ikänligi häqqidä analiz yürgüzüp bu häqtiki öz pikir vä hislirimni otturgha qoyimän. (6) Khittaylarniñ "Xinjiang Zhongguoning ayrilmas birqismi" däydighan bimänä täshäbbuskarlighiniñ pütünläy khata ikänligini tarikhi pakitlar arqiliq ispatlap çiqimän. (7) Biz Sh.T. khälqiniñ nimä säväptin vätän vä dövlätsiz qalghanlighimizni çoñqur mula’izä qilip khälqimizdiki sävänlik vä noqsanliqlarni bayan qilimän. (8) Ämdi qandaq qilish kiräk? zadi ümüt barmu yoq? vätän davasini bu dunyada soraydighan birär yär mävjutmu? yaki u dunyada qiyamättä Ållåniñ özigä eytamduq? digän su’allär üstidä tokhtulup, vätinimizniñ kilijägi häqqidä özämniñ oy-pikir, arzu vä ghayä, vä tavsiyä vä täshäbbuskarlighimni izkhar qilish arqiliq vätinimiz Sh.T. häqqidiki bayannamämni khulasilaymän.

Män, bu äsärni vätinimiz Sh.T.niñ höriyäti vä mustäqillighi yolida qurban bolghan shi’itlirimizniñ, vä bu yolda hazirghä qädär ümütvarliq bilän baturlarçä mujadilä qilivatqan qährimanlirimizniñ shan-shärifi üçün, vä ävlatlirimizniñ parlaq istiqbali üçün beghishlidim.

Eziz millitim:

Män, yurtimizdiki siyasi ärkinsizlik tüpäylidin ushbu kitapni mämlikitimiz içidä basturup tarqitishniñ hazirçä mümkin bolmaydighanlighini vä bir qisim khälqimizniñ latinçidin yaki yeñi yeziqtin hiç khäbiriniñ yoqlighini näzärgä alghan asasta mäzkur kitap içindä izkhar qilinghan räsimlärdin bashqa mäzmunlarniñ hämmini ünalghu lintisigä elip ushbu kitab bilän birgä tarqattim.
Amma "Yalghuz atniñ çiñi qiqmas, çiñi çiqsa däñi" däp atalärimiz bikargha eytmighan. Män bu äsärdä izkhar qilghan mäzmunlarniñ yurtimiz içidiki tarqilishiniñ tiz yaki asta bolishi vä män közligän nishangha tigish yaki tägmäsligi yurt içi vä tishida vätänimizniñ höriyäti üçün mujadilä qilivatqan qiz-oghul, är-ayal, vä ushaq-çoñ pütün millitimizniñ öz-ara qançilik yeqindin hämkarlishish yaki hämkarlashmaslighimizgha munasivätlikdur.

Shuñulashqa, män sizlärniñ ushbu kitapni vä uniñ ünalghu lintisini zänjirsiman halda härkhil usullar bilän qoldin qolgha ötküzüp tarqitishiñizlarni arzu qilimän. Zadi miniñ bu äsärimni ämäs, vätän vä millätimizniñ azatlighi vä mustäqillighi üçün paydiliq bolghan härqandaq äsärni yuqardiki usul bilän tarqitip millätni oyghutush härbir vätändash, härbir qandash, vä härbir dindashimizniñ birdinbir miqäddäs burçidur vä Islam dinimizdiki äñ büyük sädighä, äñ büyük savap, vä äñ büyük ibarättur.

                                                                                                                                                                                         
I. Shärqi Türkistanniñ Jughrapiyisi vä Khälqi 

A.
Jughrapiyisi

1. Tupraq

Shärqi Türkistan (Sh.T.) Orta Asiyagha jaylashqan bolup, gärbishimalda Gärbi Türkistan vilayätläridin (Sovitlär Birligi halak bolghandin kiyin höriyätigä iriship mustäqil dövlät bolup tonulghan vilayätlärdin) Qazakistan, Qirgizistan, vä Tajikistanlar bilän; shärqi shimalda Monghuliyä bilän; gärbi jänupta Avganistan bilän; jänupta Pakistan, Hindistan vä Tibet bilän; shärkqtä Khittay Khälq Jumhuriyiti bilän çigirdash. .

Pütün yär kölimi 1.8 million kuvadirat kilometer bolup, hazirqi Khittay tupragining altidin birini teshkil kilishi bilän Khittay Ölkillärining äng çongi yisaplinidu yaki uniñ yär kölimi pütün ghärbi Yavrupaniñ yär kölimi bilän täñ kilidu.

"Shärqi Türkistan" digen bu isim Parisçe bolup, u "Shärq Türkläriniñ Tuprighi" digän mänada. Bu isim miladi yettinçi äsirdin itibarän atilishqa bashlanghan. Hazirqi Khitaylar tärifidin atilip kilivatqan "Xinjiang" digän bu isim Khitayçidä "Yengi teritory" yaki "Yengi Makan" digän mänage igä bulup, bu ghilitä isim 1884-yili Mänçu- Khittaylarniñ Sh.T.ni ishkhal qilghandin kiyin bashlanghan.

1955 inji yili Kamunist Khittay hökümiti Sh.T.gha "Xinjiang Uyghur Aptunum Rayuni" digän yänä bashqa bir ghäyri isimni birip, "Shärqi Türkistan" digän bu tarihki isimniñ tilgha elinishini män’i qildi.

2. Jughrapiyilik Shäkli: Fiziksäl Qurulishi 

Sh.T. jänupta shärqtin ghärpke uzalghan 533,000 kuvadirat kilometer büyükliktiki Tarim Oymanlighi; mämliketniñ shimalida uningdin kiçigräk bolghan 380,000 kuvadirat kilometer büyükliktiki Junghariye Oymanlighi; vä bu ikkisni ayrip turidighan 1,700 kilometer uzunliqtiki vä 250-300 kilometer käñliktiki Tangri Taghliri bilen tunulidu.

Deñiz täsiridin mährum qalghanlighi üçün, Tarim Oymanlighi nahayitti qurghaq. Uning märgizi qisminiñ köp qismini Taklimakan Çöli ishghal qilghan.

Tarim Däryasi, Pamir Taghliridin bu oymanliqniñ shimali qirghaqlirini boylap eqip shärqtä ghayip bolidu. Juñghariyä Oymanlighi, bolsa päsrek vä azraq qurghaq, likin soghokraq. Bu bölgä shimalda Altay Taghliri bilän, jänupta Tangri Taghliri bilän tutishidu. Tañri Tagh bölgisi härkhil arazini öz içige alghan.

Shärqtä Turpan vä Qumul Oymanliqliri mämlikätniñ äñ qurghak jayliridur. Ghärptä, Ili vadisi mämlikätniñ äñ mäsh’ur teriqçiliq bölgilliridur. Mämlikätniñ hazirqi bashkenti Ürümçi, nispätän tüz vä büyük bir arazigha jaylashqan.

3. Därya vä Köllär

Juñghariyädiki mohim deryalar: Ili Deryasi, Manas Deryasi, Hurunghud ve Qara Irtish Deryaliridin ibaret. Bu bölgidiki mohim köllär: Sayram, Ebinur, Manas vä Ulunghur Kölliridur. Tarim diki mohim deryalar: Tarim, Khotän, Qariqash, Yärkänt, vä Qäshqär Deryaliridin ibaret. Buniñ içide äñ çoñi Tarim Deryasi bolup 2,100 kilometer uzunluqqa aqidu. Bu bölgidiki asasliq köller: Lopnur, Baghrash, vä Barköllärdur.

4. Tagh vä Çöllär

Asiya qit’äsige jaylashqan bäsh häyvätlik taghniñ üçi Sh.T.da bolup, bular: Tangri Taghliri, Altay, Täñri, vä Qara-Qurum Taghliridin ibarättur.

Sh.T.da asaslighi ikki çöl mävjut bolup, bular jänupta Tarim Oymanlighigha jaylashqan Taklimakan Çöli bilän Shimalda Jungghariye Oymanlighigha jaylashqan Qurban Tanghut Çölidur. Bularniñ içidä Taklimakan Çöli nispätän büyük bolup, dunyadiki häyvätlik büyük çöllärniñ biridur.
Bu çöl zadila häyvätlik vä büyükligi bilänla ämäs, bälki öziniñ yilllärçä mädiniyätniñ böshigi bolghan tarikhi bilän vä yär asti baylighi bilän dunyagha mäsh’urdur. 

5. Hava Kilimati

Sh.T. qit’älik bir kilimatqa igä bolup, havasi kündüzi nahayitti issiq vä kiçisi nahayitti soghoq. Yazda ortiçe tempuratur täkhminän 30 vä qishta nöldin tüven 16 sentigrad därjidä boludu. Sh.T.diki äñ issiq bolidighan jay Turpan bolup, yazda tempuratura 33 sentigrad därjigä çiqidu. Mämlikätniñ shimali qismigha yaghidighan yamghur mikhtari 150-300 millimeter vä jänubi qismigha çüshüdighan yamghur mikhtari täkhminän 100 milli meterdur.

B. Khelqi

1. Türklär

Sh.T.niñ Khälqi, Uygur, Qazak, Qirghiz, Özbek, Tatar, qatarliq Türk khälqliridin vä Irançe sözlishidigan Tajik khälkleridin teshkil tapqan. Khittaylärniñ 1990 diki sensasiga asaslanghanda, Sh.T.niñ ahalisi tähminän15 milliyon din artuq bolup, buniñ 7 milliyoni Uyghur, bir millioni Qazaq, 150 miñi Qirghiz, 15 miñi Özbek, 5 miñi Tatar, vä 30 miñi Tajik, qalghanliri asasi jähättin 1949 yilidin itibarän Sh.T.gha eqip çiqqan 7 million Khittay köçmenliridin bashqa yänä Moñghul, Mänju, Tungan qatarliq millätlärdin täshkil tapqan.

Yärlik khälq omumi ahaliniñ täkhminän 60% tini teshkil qilidu. Amma dunyadiki hör mämbälär Sh.T.diki Türk musulman ahalisining az digände 25 million ikänligini qiyas qilishidu.

2. Uyghurlar Kimlär?

Uyghurlar Orta Asiyadiki äñ qedimqi Türk eriqliridin bolup, ularniñ tarikhi onlärçä yüz yil ävväl bashlanghan. Bu millet qedimqi zamanlarda Yavrupaliqlärgä Hunlarniñ ävlatliri vä Khittaylargha "Hui-kho" yaki "Hsiung-Nu." däp bilingen. Hazir Khittaylar bularni "Wei Wuar." däp ataydu.

Uyghurlar Türk tiliniñ shärqi qisminiñ bir bolümi bolghan Uyghur shivisindä sözlishidu. Uyghurlar äsirlärçe Täñri Taghliri bilän Qaraqurum Taghliri arlighidiki Tarim havzisida, Täñri Taghliri bilän Altay Taghliri arlighidiki Jungariyä dalisida, Eli Derya vadilliride, Irtish Deryasi bilän Balqash Köli arlighidiki jaylarda, junubi Sibiryäde, hazirqi Monghuliyä Jumhuriyiti täväsidiki Silingha, Orkhun, Tughla, vä Korulun Deryaliriniñ vadilliride, Kängsu (Gansu), hazirqi Sanxi, vä Xanxi ölkülliriniñ shimali qismida yashap kälgän.

Uyghurlar dunyada äng burun, vä äng büyük mädiniyät yaratqan khälqlärniñ biri bolup tarikh sähnisidä nahayiti mohim vä büyük rollärni oynigan. Turgun Almas "Uyghurlar" namliq tarikhi kitavida "Bizniñ äjdadlirimiz bundin 4 miñ yil burun tarikhi dävirge kirgän" däp yazghan. Amma ikki miñ yildin burunqi tarikh hazirçä dunyadiki bashqa tarihçilärgä aydiñ bolmighanlighi üçün bu 4 miñ yilliq tarikhni qobul qildurush asan ämäs. Likin äjdadlirimizniñ bundin täkhminän ikki miñ yil ävväl vä Uyghurlarniñ 1,300 yil ävväl tarikh dävrige kirgänligini hiçkim inkar qilalmaydu.

Amirika Birlishik Dövlätliridä, 1994 inji yili 4 inji ayda "Discover" yani "Tepish" namliq mäjmu’asida çiqqan bir maqalidä, yeqinda çät’äl arkhilogiyä mutkhäsliriniñ yeqinda Täñri Taghliriniñ baghri bilän jänupta täkhminän 250 kilometer uzaqliqqa jaylashqan Taklimakan Çöliniñ arlighigha çiçilghan tört asasliq mazarda tipilghan yüzdin artuq käm digändä 4,000 yashliq yakhshi saqlanghan jäsätlärni körüp häyran qalghanlighini vä bu jäsätlärniñ Khittaylargha oghshaydighan hiçqandaq yeriniñ yoqlighini, päqätla Sh.T.niñ yärlik khälqigä vä Yavrupaliqlargha okhshaydighanlighini, ularniñ shu zamanniñ özidä büyük bir mädiniyätkä sahip ikänligini, vä bu mutkhässislärniñ bu jäsätlärgä "The Mummies of Xinjiang" yani "Shärqi Türkistanniñ Anilläri" däp nam bärgänligini yazghan. 

Sharqi Turkistanning Taklimakan CholideTepilghan Qedimi Jesetlerdin Biri


C. Tarikh


Sh.T. Türkläriniñ äjdadliri tarikhi dävrigä kirgändin bashlap miladiniñ 18 inji äsirigiçe bolghan tarikhi dävirdä qudrätlik, mädiniyätlik, vä zengin dövletlärni qurup insaniyet täräqqiyatigha öçmäs töhpilärni qoshti. Bu dövlätlär:

Milalidin ilgirki 221-yilidin miladi 216-yiligiçä hüküm sürgän Ulugh Ughuz Empiriyisi--Ulugh Hun Tangriqutligi, miladi 375 inji yilidin 468 inji yiligiçä hüküm sürgän Yavrupa-Hun Empiryisi, miladi 420 inji yilidin 565 inji yiligiçä hüküm sürgän Aq Hun Empiryisi, miladi 551 inji yilidin 745 inji yiligiçä hüküm sürgän Ulug Kök Türk Qaghanlighi, miladi 646 inji yilidin 845 inji yiligiçä hüküm sürgän Uyghur-Urkhun Qaghanlighi, miladi 850 inji yilidin 1335 inji yiligiçä hüküm sürgän Uyghur Idiqut Qaghanlighi, miladi 850 iinji yilidin miladi 1212 inji yiligiçä hüküm sürgän Uyghur Qarikhanilar Dövliti, vä miladi 1218 inji yilidin 1759 inji yiligiçä hüküm sürgän Türk-Monghul Empiriyisi qatarliqlardin ibarättur.

Khittayda büyük Empiraturluq qurgan Mänjular, 1759 inji yili Sh.T.ni ishghal qildi vä bu ishghali 1826 inji yilgä qädär hüküm sürdi. Bu järyanda Sh.T.niñ Türk khälqi Mänju ishhaliyätçillirigä qarshi 42 qitim üzlüksiz qozghulañ elip bargan bulup, bularniñ äñ akhirisidiki 1863 inji yilida elip birighan ayaqlanmida Manju-Khittaylarni özliriniñ ana vätänidin qoglap çiqardi vä Yaqup Bäg Badövlätniñ yitäkçiligidä 16 yil davamlashqan mustäqil Türk dövlätini qurdi.

Bu dövlät Orus, Osmanli Impiraturlighi, vä Büyük Britaniyälär bilän diplumatik munasivät qurdi. Mänju Empiraturi Yaqup Beg Badävlätnvapatidin kiyin, 1877 inji yilida Sh.T.ni qayta ishghal qilishta muvapiqiyät qazandi. Mänju-Khittay Ginirali Zo-Zung-Tañniñ qumandanligidiki büyük bir äskiri quvvät 1876 inji yilida Sh.T.gha hujum qildi. Bu ishghaliyättin kiyin, u yalghuz Sh.T.ni quralliq kontrol qilipla qalmastin, uniñ Islamliq väyaki Türklik kharaktirini tunimastin mämlikätniñ ismini "Xinjiang" gha ozgärtish arqiliq Khittaylarniñ Empiraturluq hoquqini turghuzup çiqti.

1884 inji yili Mänju Impiraturi tärifidin çiqirilghan bir impiraturluq hoquqi Giniral Zo Zung Tang tärifidin küçlük dästäklängän bolup, u Sh.T.ni Khittayniñ 19 inji ölkisi qilip ilan etti we 1911 inji yili, Sun Yat Sen rähbärligidiki Khittay millätçilliri Mänju Impiraturlighini aghdurup tashlap Hittay Jumhuriyät "Zhong Hua Min Guo" ni qurup çikhti.

Bu järyanda höriyätni täqäzzaliq bilän kütüp kilivatqan Sh.T.niñ Türk khälqi çät’äl hökmuranlighini aghdurup tashlash üçün Khittay Millätçillirigä qarshi  nurghunlighan qozghulañlarni elip bardi. Bu qozghulañlar içidä, ikki qitimliq, 1933 yilidiki Ghuja Niyaz Haji bashçilighidiki Qumul Inqilabi vä 1944 inji yilidiki Hilihan Tore bashçilighidiki Ili Inqilabi, ghälbä qilip "Shärqi Türkistan Jumhuriyiti" ni qurup çiqti.

Buniñ birinjisi 1933 inji yili, 11 inji ayniñ 10 inji küni Qäshqärdä, ikkinjisi 1944 inji yili, 11 inji ayniñ 12 inji küni Ilidä räsmi jakalandi. Biraq bu mustäqil jumhuriyätlärniñ här ikkilisi Uruslarniñ quralliq arlishishi vä siyasi jähättin Khittaylar bilän yiqindin masliship eghiz-burun yalishishi vä dähshätlik suyqästläri nätijisidä uzaq davam qilalmidi.

1949 inji yili, Kamunist Khittaylar Millätçi Khittaylarni mäghlup qilghandin kiyin, "Üç Vilayät Inqilabi Zhongguo Inqilabiniñ birqismi, çünki silär bilän bizniñ düshminimiz ortaq, silärmu millätçi Khittaylargha yaki Go Min Danggha qarshi inqilap qildiñlar, biz häm shundaq qilduq, hazir biz yurtimizdiki Go Min Dang äksiyätçilliri üstidin ghälbä qilduq, amma silär tekhiçä Go Min Dang üstidin pütünläy ghälbä qilalmidiñlar, shuniñ üçün biz silärgä yardämgä kälduq, biz silärni azat qilghandin kiyin yurtuñlardin çiqip kitimiz" däp Sh.T.ni bir pay atmay qayta ishghal qildi.

Shuniñdin biri Sh.T. yänä Khittaylarniñ ishghali astida qaldi. "Ogridin qiçip qaraqçigha tutuluptu" digän mana shu. On minglärçä Türk khälqi Khittay kamunistliriniñ ishghaligä vä zulumigä qarshi ta hazirgä qädär üzlüksiz halda küräsh qilip kälmäktä. 1990 inji yilidiki Aqtu Nahisiniñ Barän Käntidä yüzbärgän quralliq topilañ buning tipik misalidur.